Aluksi juttu näyttää selvältä:
Tauno Martimo on tappanut vaimonsa Päivin. Tauno kuitenkin väittää vaimonsa olleen jo kuollut, kun hän tuli paikalle. Sitten tutkinnassa alkaa selvitä asioita Päivin menneisyydestä, ja surma-aamuna Martimoiden pihalla on nähty valkoinen isohko auto ja toinen auto läheisellä metsätiellä...
Kemissä ja sen naapuripitäjä Simossa tapahtuvassa rikosromaanissa surmatyötä selvittelevät mummomainen mutta hoksaava rikoskomisario Posio ja rikosylikonstaapeli Koskela apulaisineen. Kun
juttu tuntuu olevan paketissa, Koskelalle jää vielä epäilyjä.
- Älä hunteeraa liikaa, Posio sanoo ja pistää kansion kiinni.
Syyskesän pohjoinen maalaisidylli, talo joen rannalla – ja sisällä murhatun naisen ruumis.
Kemiläinen rikosylikonstaapeli Ville Koskela saa hälytyksen murhapaikalle Hamarin kylään. Tauno Martimo näyttää tappaneen tuoreen vaimonsa Päivin, siistineen murhapaikan ja soittaneen sitten hätäkeskukseen. Mutta onko kaikki niin yksinkertaista kuin aluksi vaikuttaa?
Pian Päivin salaperäinen menneisyys paljastuu: miesystäviltään rahaa huijanneen naisen kuolemaa on toivonut useampikin ihminen. Rikospoliisiryhmä joutuu toden teolla pohtimaan uudestaan tapahtumien kulkua, kun sekä Päivin että Taunon elimistöstä löytyy rotanmyrkkyä. Onko Päivi yritetty murhata kahteen kertaan?
Pohjoisen uinuviin maalaismaisemiin sijoittuva rikosromaani tempaisee keskelle rikostutkinnan labyrinttia ja arjen kulissien taakse kätkeytyvää katkeruutta.
Tapani Blomster on pohjois-pohjanmaalainen kirjailija ja opettaja. Rakkauden hinta aloittaa Blomsterin Kemi-trilogian.
On lokakuun neljäs päivä 1944. Lapin sota on alkanut. Suomalaiset ovat tehneet maihinnousun Tornioon ja hyökkäävät Tornionjoen suunnassa.
Kaarlo Purasmaa makaa sarkaojaan syvennetyssä poterossa Puoskarin talon pohjoispuolella Alatornion Alavojakkalassa. Edessä avautuu sarkaojien halkoma vainio ja sen takana kohoaa pimenevässä illassa Iisakanmäki.
Mäen takaa loimottavat liekit palavista taloista ja pohjoisesta puhaltava tuuli tuo savua. Kuuluu jatkuvaa moottoreiden jyrinää. Saksalaiset valmistautuvat vastahyökkäykseen.
1600-luvun lopulla Ruotsi-Suomess syntyi ruotujakolaitos, jossa sotaväen ylläpito organisoitiin suorien väenottojen sijaan ruotuihin. Muutama talo muodosti sotilasruodun ja ylläpiti ruotusotilaan myös rauhan aikana. Ruotutalot kustansivat sotilaalle sotilastorpan tarvittavine rakennuksineen, peltoineen ja niittyineen. Valtio hankki aseistuksen ja muut varusteet.
Ruotujakoiseen Kuninkaalliseen Pohjanmaan rykmenttiin kuului 1200 miestä ja se muodostui kahdeksasta 150 sotilaan komppaniasta. Kemin komppania oli niistä pohjoisin. Sen alue ulottui Limingasta ja Muhokselta aina Rovaniemelle saakka.
Kemin komppanian sotilaat olivat mukana Kustaa III:n sodassa 1788-90 ja Suomen sodassa 1808-09.
